23. marraskuuta 2008

Riitta Kokko

 

 
Rosenmenetelmä
Vastaanotto:
Kurkikuja 13 (Mattila)

53650 Lappeenranta

Kehoterapeutti

Riitta Kokko

delffiini delffiini

Riitta Kokko: Kehon ja mielen stressi

Aluksi lienee paikallaan erottaa terve stressi stressistä, joka sairastuttaa. Tarvitsemme stressiä (= esim. lihasten jännittymistä ja lisämunuaisten adrenaliinia) saadaksemme ylipäätään jotain suoritettua. Kun tekeminen on ohi, stressi laukeaa. Lepovaihe uudistaa ja virkistää, ravitsee fyysisesti ja henkisesti. Voidaksemme hyvin tarvitsemme toiminnan sekä levon, pysähtymisen ja ylipäätään kaikenlaisen joutilaisuuden vuorottelua.

Ongelmia ilmenee, kun lepojaksot jäävät riittämättömiksi. Emme ehkä ymmärrä hellittämisen merkitystä tai sitten yksinkertaisesti olemme menettäneet kyvyn siihen. Halustamme huolimatta emme pysty rauhoittumaan. Pelkkä oleminen voi ahdistaa ja saada velvollisuudentuntoisen ja ahkeran ihmisen tuntemaan syyllisyyttä. Kun jännittyneisyys estää rauhallisen, voimavarat palauttavan yöunen, kierre on valmis.

Huolestuttavinta nykystressin synnyssä on arvomaailmamme muuttuminen voimakkaasti suuntaan, jossa tekemistä arvostetaan, olemista ei. Tutkimuksin on todettu, että maissa joiden tilan kuvaamiseen käytetään ensisijaisesti talouden kasvua, tuottavuutta ja voittoja kuvaavia mittareita, kärsii väestö muita enemmän masennuksesta ja elämän tarkoituksettomuudesta. Useat määrittävät ihmisarvonsa kiireyden asteikolla. Uupuminen ei ole vain muodikas trendi, vaan yhä useamman kohdalla totisinta totta. Väsymyksestä selviää lepäämällä, uupumuksesta toipuminen on kipeä ja pitkällinen, elämänarvot uusiksi ravistava prosessi.

Suorittava elämänasenne ei ole ainut mikä stressaa. Laajasti ymmärrettynä stressiä aiheuttaa mikä tahansa tekijä mikä luo yksilölle paineita. Ja nykyelämässä paineita riittää: murehdimme, pelkäämme, huolehdimme, kärsimme yksinäisyydestä, riippuvuuksista, joudumme elämään pitkäkestoisesti hankalissa olosuhteissa kotona tai työyhteisössä, meille rakkaat ihmiset sairastelevat tai heillä on muita ongelmia, lasten kanssa on vaikeuksia, kärsimme taloudellisesta epävarmuudesta, työttömyydestä, nöyryytyksistä ym. Nykystressille on tunnusomaista sen henkinen ja tunneperäinen laatu eikä sille useinkaan ole selvää alkua ja loppua. Juuri pitkäkestoisuus ja stressin epämääräinen, usein itseltäkin alitajunnan sokkeloihin jäävä stressi tekevät siitä erityisen vaarallisen terveydellemme.

Stressin vaikutuksia kehossa

Lihakset jännittyvät. Normaalioloissa lihasten jännittyminen valmistaa meitä toimintaan. Sitä seuraava lepo rentouttaa lihakset. Sitä voimakkaampi lihas on mitä suurempi on erotus on jännittyneen ja rennon tilan välillä.Kyvyttömyys rentoutua tekee lihaksesta heikon. Pitkäkestoisena jännitys häiritsee solujen aiheenvaihduntaa. Lihassolut rikkoutuvat ja solut alkavat tuottaa solumyrkkyjä. Verenkierto ja hermojärjestelmä häiriintyvät.
Ruoansulatus ja munuaisten kehon puhdistustyö vaikeutuvat. Nämä toiminnot ovat parhaimmillaan ollessamme rentoja ja levollisia.
Immuunijärjestelmä heikkenee. Merkittävin ja laajavaikutteisin häiriö tapahtuu kehon puolustusjärjestelmässä. Keskiaivoissa (tunteiden alue) sijaitseva hypothalamus säätelee hormonitoimintaa stressin mukaan. Se ei erittele toiminnallista stressissä (taistele –pakene) henkisestä ja